Porotilan tarina

Jaakkolan porotila talleineen, latoineen ja veistämöineen on rakennettu sotien jälkeen vuonna 1949. Alunperin tilaa asuttivat Martta ja Väinö Jaakkola, jotka saivat elantonsa poronhoidon lisäksi metsätöistä, veneitten veistämisestä, myllyn pyörittämisestä, maanviljelystä sekä pienimuotoisesta majatalotoiminnasta. Pariskunta sai viisi lasta, joista vanhin poika, Reino jäi  oman perheensä kanssa auttamaan vanhempiaan tilan töissä ja asuttamaan hirsitalon yläkertaa.

1980-luvun alkupuolella Reino tarjosi matkailijoille pororekikyytejä Luoston laskettelurinteitten juurella, mutta aikansa harkittuaan hän rakensi porotilalleen hienon, modernin kodan ja alkoi järjestää erilaisia poro-ohjelmia tilalta käsin. Reinon poika, Jani pääsi metrin mittaisena isänsä oppiin ja jatkoi isänsä elämäntyötä tämän kuoleman jälkeen vuonna 2016.  Poika peri isältään porotilan lisäksi roppakaupalla sisukkuutta sekä arvokasta tietoa niin poronhoidosta, ajokkaiden kouluttamisesta kuin elämästä yleensäkin. Vielä tänäpäivänäkin porotilalla vierailee asiakkaita, jotka muistavat Reinon leppoisan luonteen, elämänmakuiset tarinat ja elämäniloa tuikkivat silmät.

Nykyään Jani hoitaa porokarjaansa ja isännöi porotilaansa yhdessä saamelaisen avovaimonsa, Anun kanssa. Perheen arjessa yhdistyy sulavasti poronhoidon vuotuiskierto ja vuosisatoja noudatetut saamelaisperinteet, oman matkailuyrityksen pyörittäminen sekä kiireinen arki pienten lasten kanssa.  Porotilallisten aito ja välitön  vieraanvaraisuus tekevät vierailijoihin lähtemättömän vaikutuksen, ja moni vieras palaakin porotilalle vuodesta toiseen tapaamaan ystävällisten sarvipäitten lisäksi nuoria, tarmokkaita porotilallisia. Osa tilan paristakymmenestä koulutetusta ajohärjästä asuttaa pihapiiriä ympäri vuoden ja odottaa uteliaina herkkuja tarjoavia vierailijoita myös kesällä.